Krokotiilifarmilla

Olin tänään Bagamoyossa tutustumassa paikkaan, josta orjia on kuljetettu eteenpäin. Samalla reissulla kävimme krokotiilifarmilla, jossa kasvatetaan krokotiileja lihan na nahan takia. Ne myydään Eurooppaan ja Kiinaan. Ehkäpä Saludinkin krokotiili tuloee Bagamoyosta. ;)

PIDIN KROKOTIILIN POIKASTA KÄDESSÄ! Kyseisestä tapahtumasta on todistusaineistoa, joka tullee tänne pikapuoliin. Kaikki ei ehkä muuten usko, että mä oon kyenny siihen. Myönnän, että aluks olin vähän paniikissa, kun kysyttiin haluanko ottaa krokotiilin käteen.

Olin paikallisten kanssa liikenteessä ja huvittavaa oli, että olin ainoa, joka maksoi krokotiilien näkemisestä. Seurani sanoi, etteivät he ole kiinnostuneita krokotiileista, vain minä olen. Silti he saivat tulla mukaan katsomaan. Ei se kallista lystiä ollut, mutta vastaava ei ehkä toimi joka paikassa.

Jumalanpalvelus swahiliksi

Olin tänään kirkossa. Täällä on yleistä, että ihmiset käyvät joka sunnuntai kirkossa. Nolottaa vastata, kun kysytään kuinka usein itse käyn. Kirkko oli luterilainen ja luulen löytäneeni joitakin yhtäläisyyksiä meikäläisten jumalanpalvelukseen, vaikkakin palvelus oli swahiliksi. Se kesti 2 h 20 min!!! Onneksi oli paljon musiikkia. Oudointa oli istua hiljaa, kun ihmisiä nauratti. Pappi oli ilmeisesti hauska.

Tutkimuksen suhteen tuntuu, ettei mikään tunnu onnistuvan. Tällä viikolla piti mennä Iringaan, mutta se peruuntui kampuksen sulkemisen takia. Huomisen suunnitelma oli lähteä Morogoroon kouluvierailulle, mutta yhteyshenkilön täti kuoli eilen. Vierailu siirtyi kolmen viikon päähän. Toivottavasti yliopisto aukeaa pian. Onneksi aina on kuitenkin ilmaantunut jotain uutta tilalle. Viime viikon alakouluvierailu oli hauska kokemus.

Seikkailua dala dalalla

Tänään onnistuin hyppäämään väärään dala dalaan. Olin tulossa kouluvierailulta ja minun piti vaihtaa dala dalaa Mwengessä. Mwengestä menee dala dala Ubungoon ja sen pitäisi kiertää yliopiston kautta ainakin silloin, kun siinä lukee chuo. Mielestäni siinä luki, mutta tämäpä ei kääntynyt yliopiston suuntaan, vaan meni suoraan Ubungoon. Hyppäsin pois kyydistä ja ajattelin mennä takaisin Mwengeen, mutta samalla pysäkillä pois jäänyt mies neuvoi oikoreitin yliopistolle ja päätin kävellä.

Viikonloppu vierähti Sunrise beachillä. Yövyimme sellaisissa rantateltoissa.

Yliopisto on suljettu.

Lakon seurauksena hallitus on päättänyt sulkea yliopiston toistaiseksi. Tällaista tapahtuu kuulemma usein. Yleensä yliopisto on kiinni noin neljä viikkoa tai jopa pidempään. Onneksi olen ensi viikolla menossa Iringaan toiselle kampukselle. Siellä toiminnan pitäisi jatkua normaalisti. Täällä on kauhea ruuhka, koska opiskelijoiden on pakko muuttaa kampukselta pois. Vaihto-opiskelijat ja maisteriopiskelijat saavat jäädä, koska he eivät ole osallistuneet lakkoon.

Blogilla väärä nimi?

Olin ostamassa vettä lähikojusta. Kun olin saanut ostokseni suoritettua, paikallinen mies sanoi minulle "You look like African". Ja mä oon aina kuvitellu, että näytän tosi suomalaiselta. Onneksi edes ruotsalaiset tunnistavat suomalaiseksi. Tosin en tiedä onko sekään niin hyvä, että he kuulevat sen englannin puhumisesta. Käsittämätöntä on myös se, että paikalliset ovat veikanneet minua sekä amerikkalaiseksi että englantilaiseksi. Luulisi mun englannista kuulevan, ettei se oo äidinkieli.

Meistä täällä olevista suomalaisista kukaan ei osaa sanoa sushi. Emme edes kuule mitä eroa sanassa on japanilaisen tytön sanomana ja meidän sanomana. Masentavaa...

Opiskelijat lakossa

Tämä viikko ei alkanut kovin valoisasti. Aamulla oli pitkä sähkökatko ja lisäksi opiskelijat ovat aloittaneet lakon, koska heillä on jonkinlaisia ongelmia lainojensa kanssa. Tänään ei ole ollenkaan luentoja. Toivottavasti lakko loppuu pian. Ensi viikon matkani Iringaan peruuntuu, jos opiskelijat ovat edelleen lakossa. Iringassa koulutetaan myös matematiikan opettajia. Sinne on seitsemän tunnin bussimatka.

Viikonloppuna piti mennä rannalle, mutta peruutimme sen, koska sääennuste lupasi vettä koko viikonlopuksi. Yhtään ei satanut.

Lauantai-illaksi sain kutsun jonkinlaisiin kurssin päätösjuhliin. Juhlissa oli ihmisiä noin viidestä eri Afrikan maasta, ainakin viidestä Euroopan maasta ja vielä yksi japanilainen. Lauantaina kävin myös ostamassa itselleni verhot. Tällä viikolla pitää vielä ostaa matto. :)

Nauttikaa hyvistä teistä siellä Pohjolassa!

Tänään olin menossa kouluvierailulle. Ensinnäkin olin auttamattomasti myöhässä sovitusta aikataulusta, koska autokuskin piti viedä kaksi lasta ensin kouluun. Toiseksi tievalinta osoittautui erityisen huonoksi. Tällä viikolla on satanut monta kertaa ja tiellä oli koko tien levyisiä ja yli auton renkaan syvyisiä vesilätäköitä. Yhdessä vesilätäkössä auto sammui. Onneksi se käynnistyi uudelleen. Ehdin jo miettiä, että mitenköhän tästä selvitään ja kauankohan auton oven tiivisteet pitävät. Onneksi olimme maasturilla liikkeellä.

Sateen takia on ollut melko mukava sää. Ei ole tarvinnut hikoilla koko ajan eikä pestä joka ilta nyrkkipyykkiä. Olen käyttänyt jo kolmena yönä pyjamaakin. Onneksi otin sen mukaan. Huoneessani on nimittäin varsin hyvä tuuletus lasittomien ikkunoiden kautta.

Luksusta, kun suihkusta tulee vettä

Tänä aamuna oli ihana herätä, kun kuuli ensimmäiseksi suihkun äänen. Kahteen päivään ei ole tullut vettä missään asuntolassa. Ja täällä hikoilee vähän enemmän kuin Suomessa. Hiusten pesu ehti myös huolettaa.

Lauantaina käytin ensimmäistä kertaa paikallista bussia, dala dalaa. Se on pakettiauto, johon on lisätty penkkejä. Dala dala lähtee, kun kyydissä on tarpeeksi ihmisiä. Ja yleensä ne tungetaan niin täyteen kuin vain mahdollista. Ja sittenkin vielä mahtuu lisää kyytiin. Yhden matkan hinta on huikeat 300 Tsh. Mitähän se sitten tekee, alle 20 senttiä?

Näkyy varmaan vähän huonosti, mutta kuvassa on apinoita leikkimässä takapihallani. Välillä apinat tulevat asuntoloiden käytäville levittämään roskisten sisällön.

Tässä mä asun.

Maisemaa Sansibarilta

Tässä hämähäkin seitti, jonka jo mainitsin. Harmillisesti hämähäkkiä ei näy. Olis pitäny kuvata eri suunnasta. Samalla näette vähän millasia taloja Sansibarin keskustassa on.

Sansibarilla juomassa ja syömässä kookospähkinää. Maku on hieman erilainen, ku niiden kamalien kuivattujen lastujen. Vasemmalla näkyy myös miten kookospähkinä saadaan rikki. Pyörää pitelevä mies oli meidän taksikuski.